Yleistä kirkkoraadista

Suomalaisen seurakunnan äänioikeutetut jäsenet valitsevat vaaleilla kirkkolain artikkelin 42 (2) perusteella kirkkoraadin (Presbyterium), joka koostuu kuudesta seurakunnan jäsenestä.

Kirkkoraadin toimikausi kestää kaksi vuotta. Kokouksia pidetään noin kahden kuukauden välein. Kirkkoraadin istunnot kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin.

Kirkkoraadin erityiset tehtävät selvitetään kirkkolain 46. artikkelissa; lisäksi suomalaisen seurakunnan erityisessä tehtävänmäärittelyssä eritellään kuraattorin, sihteerin ja rahastonhoitajan sekä heidän varajäsentensä nimenomaiset tehtävät. Kuraattori johtaa puheenjohtajan roolissa kirkkoraadin kokouksia. Kirkkoraadin jäsenet ohjeistetaan tehtäväänsä raadin jäsenenä sekä raadin erityistehtäviin, sekä siunataan tehtävään jumalanpalveluksen yhteydessä.

Kirkkoraadissa toimiminen on vapaaehtoistyötä, johon kukin osallistuu omien resurssiensa mukaan, mutta se on samalla myös vastuutehtävä, johon kuuluu tiettyjä velvollisuuksia.

Kirkkoraadin tehtäväalueet

Kirkkoraati on yhdessä papin kanssa vastuussa seurakunnan hengellisestä johtamisesta. Kirkkoraadin tehtäviin hengellisen johtamisen alueella kuuluuvat mm. seuraavat asiat:

• papin tukeminen hänen työssään
• jumalanpalvelusten ajan ja paikan päättäminen
• lasten ja nuorten huomioiminen seurakuntatyössä
• ekumeeninen yhteistyö muiden kirkkojen ja seurakuntien kanssa
• vaikuttaminen papin valintaprosessissa
• huolehtiminen sijaisen hankkimisesta papille hänen lomansa tai muun esteen aikana

Kirkkoraadin muita tehtäviä ovat:

• vaalien (kirkkoraadin vaali ja papinvaali) valmistelu ja toteuttaminen, äänioikeutettujen listan ylläpitäminen
• seurakuntakokouksen ja vuosikokouksen koollekutsuminen ja niissä tehtyjen päätöksien toteuttaminen
• ehdotusten tekeminen seurakunnan toiminnan edistämiseksi

Kirkkoraati on vastuussa seurakunnan hallinnollisista tehtävistä ja määräysten toimeenpanosta.  Kirkkoraati edustaa seurakuntaa myös oikeudellisissa asioissa. Tähän alueeseen kuuluvat erityisesti:

• taloussuunnitelman tekeminen
• huolehtiminen seurakunnan laskujen ja muiden maksuvelvollisuuksien maksamisesta
• vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen tekeminen, sekä näiden vuosikokouksessa hyväksyminen
• seurakunnan työntekijän palkkaaminen ja erottaminen
• päättäminen mahdollisen lisätyövoiman palkkaamisesta
• vastuu työntekijöiden ja vapaaehtoisten kouluttamisesta ja jatkokouluttamisesta
• seurakunnan tiloista ja irtaimistosta sekä niiden mahdollisesta vakuutamisesta huolehtiminen
• inventaariolistan ylläpitäminen
• päättäminen seurakunnan tapahtumista
• huolehtiminen siitä, että seurakunnan tiloja käytetään sen luonteeseen ja arvoon sopivalla tavalla
• vastuu kirkonkirjojen huolellisesta arkistoimisesta ja turvallisesta säilyttämisestä